Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Sukuseura Sääski Ry

Komiasti Kärsämäeltä maailmalle...



Uutisia

10.08.2019

Sukuseuramme vuosittainen Golf mestaruuskilpailut on vuoden 2019 osalta pidetty. Tulokset löytyvät uutiset osiosta.

 

23.5.2019

Amerikan sukujuhlista on laadittu kuvakollaasi. Pääset tutustumaan kertomukseen uutiset osiossa.

 

 

Mistä tulimme ja mihin olemme menossa?

 

Missähän lienee tuo siemenpuu kasvanut, jonka juurelta Sääsket ovat lähteneet, ei nyt sentään lentäen vaan maa- ja vesireittejä myöten kulkeneet kävellen ja soutaen sekä veneitänsä kannasten yli vetäen. Sen verran tiedämme, että Savon maaperässä ovat juuremme vahvasti maanneet.

Savolaisten metsästys- ja kalastusmatkat ulottuivat Pohjois-Pohjanmaan jokien latvoille asti. Tuolloin 1500-luvun alkupuolella olivat nämä alueet lähes asumatonta korpea, jota sekä hämäläiset että savolaiset pitivät yhteisenä nautinta-alueenaan, eikä suinkaan sopuisasti vaan keskenään nahistellen. Savolaiset olivat pikku hiljaa jo aloittaneet noiden maa-alueiden asuttamisen. Tästä eivät naapurit tietenkään olleet mielissään, vaan ryhtyivät vastarintaan.

Kun sitten jämsäläisten yritys saada savolaiset uudisasukkaat väistymään epäonnistui, niin varsinkin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan kannustamana levittäytyi tässä vaiheessa esim. Pyhäjoen latvoille entistä runsaammin savolaisia uudisasukkaita. Haapavesi, Kärsämäki ja Pyhäjärven seutu olivat ensimmäisiä ”vastaanottajia.”

Kärsämäen vanhin asutus on siis savolaisperäistä. Suur-Pyhäjoen historian mukaan Kärsämäellä oli 1560-luvulla vain 7 savua eli taloa. Yksi näistä seitsemästä oli talo nimeltä Sääskinen, jonka Pekka Pekanpoika oli vuonna 1565 pystyttänyt Pyhäjoen varteen nykyisen Rannankylän (aikaisemmin Jokikylä) alueelle.

Tähän mennessä löytynyt ensimmäinen kirjallinen merkintä, joka kertoo Sääskisen vaiheista perustamisensa jälkeen, on vuodelta 1635, jolloin Heikki Matinpoika tuli Sääskinen I isännäksi ja isännöi taloa 1635-1670. Pekan ja Heikin välissä on muutaman sukupolven pituinen aukko (ks. kuva), jonka täyttämisessä meille sukututkijoille on suuri haaste.

Sukuhistoria on myös talohistoriaa ja niinpä voidaan todeta, että kantatilasta Sääskinen on lohkomisten myötä syntynyt nykypäivään mennessä ikään kuin pieni kylä, jossa on yli 30 taloa. Oheisena olevaan kaavioon on merkitty Sääskisen tilan huomattavimmat lohkomiset ja isäntävuodet.

Pekka Pekanpoikaa pidämme kaikesta huolimatta eräänlaisena kantaisänämme. Kuten edellä tuli todetuksi haasteenamme on ”eräänlaisen” saattaminen todelliseksi ilman lainausmerkkejä. Haasteita ja työtä riittää sekä nykyisille että uusille sukututkijoillemme sekä nyt, että tulevaisuudessa, sillä sukuhaaroja on paljon joista monet ovat vielä tutkimatta tai täydentämättä.

Nimi Sääski ei toki tarkoita sitä, että tutkittaisiin vain patriarkaarista (miespuolista) sukulinjaa, vaan mukaan kuuluvat myös puolisot ja tyttäret. Tätä kautta muodostuu sukupuu entistä mielenkiintoisemmaksi ja ennnen kaikkea tasa-arvoiseksi. Oheisessa kaaviossa on esitetty tähän mennessä löydettyjä sukulinjoja sekä sukuja, joita tässä on osa.

On mielenkiintoista seurata minne meidän Sääskiparvi on vuosien saatossa” lentänyt” ja asettautunut asumaan. Alkuaikoina elettiin enimmäkseen kotinurkilla eikä lennähdelty kauas kun ei ollut vielä lentokonetta edes keksittykään ja tiet olivat vähissä ja vaatimattomia. Pyhäjoki oli kuitenkin hyvä kulkuväylä sekä ylä- että alavirtaan ja näinollen Haapavesi ja Pyhäjärvi olivat paikkoja, joista tavallisesti haettiin puoliso ja/tai jäätiin sinne asumaan. Vasta 1800-luvun alussa alkoi varsinainen muuttoliike muihin pitäjiin. Kun noita sukukaavioita ja -tauluja tarkkailee, niin huomaa mm. sen mielenkiintoisen seikan, että Savoon on tapahtunut jopa paluumuuttoa. Lähes kaikki Olavi Sääsken (synt.1725) jälkeläiset ovat 1800-luvulla muuttaneet takaisin esivanhenpiensa maakuntaan. Kiuruvesi ja Lapinlahti sekä myöhemmin Kuopio ovat olleet jonkinlaisia paluumuuttajien keskuspaikkoja.

1880-luvun alusta 1910-luvun loppuun vallitsi maassamme suuri muuttoliike Amerikkaan, jolloin suuri määrä Sääskiä suoritti laivamatkan tuonne Atlannin valtameren toiselle puolelle toisten jäädessä sinne joko perheineen tai yksin, toisten palatessa kotiseudulleen Suomeen. Tässäkin olisi mielenkiintoinen alue tutkittavaksi.

 

 Yllä olevan kertomuksen on kirjoittanut Paavo Sääski, joka on tutkinut laajasti sukumme historiaa.Yllä olevan kertomuksen on kirjoittanut Paavo Sääski, joka on tutkinut laajasti sukumme historiaa.