Sukuseura Sääsken sukujuhlat Kärsämäellä 1.8.2015
Kiitosta järjestäjille - sitä on tullut monesta suusta ja erilaisina viesteinä
Sukuseura Sääsken sukujuhlien palaute on ollut miellyttävä tehtävä ottaa vastaan. Meitä on kiitetty mukavasta, iloisesta, hyvin järjestetystä tapahtumasta. Entisen puheenjohtajan ominaisuudessa on miellyttävä tehtävä kiittää teitä upeasti tehdystä työstä.
Johtokunta ja sukujuhlatoimikunta onnistui suunnittelussa erittäin hyvin. Onnistuimme ilmeisen hyvin tapahtuman tiedotuksessa. Verkkosivujen kautta myös Amerikan serkkumme saatiin mukaan. Kiitos Lasse ja Pasi Keskitalo.
Ja Anne Ojakoskea joutuu kiittämään monesta asiasta; tiedotusta, jäsenmaksujen, karhuja, kokouskutsuja, monistusta, käsikirjoituksen tarkistuksia, vieraiden vastaanottamisia, sukutaulujen kiinnittämisiä…. Ilman Annea moni asia olisi ontunut. Tapahtuman virallinen osuus sukukokous oli valmisteltu hyvin ja se sujui sujuvasti Piritta Ruutikaisen heilutellessa nuijaa. Hänet valittiin sitten myös suvun uudeksi vetäjäksi – hallituksen puheenjohtajaksi.
Seurakuntatalo osoittautui hyväksi paikaksi toteuttaa juhla. Sali antoi tilaa myös vapaalle seurustelulle. Sukututkimustoimikunta Paavo Sääsken johdolla esitteli juhlapaikan seinillä mielenkiintoisia näytteitä tutkimusten tuloksista. Taidenäyttelyn yhteyteen siirrettynä sukutaulut ovat edelleen kiinnostaneet. Kiitos Paavo, Anne, Maija Pitkäkangas ja Kaija Aura-Miettilä.
Keittiöporukka Arja Saarasen johdolla loihti supermaukkaan perinneruoan lisukkeineen – se sai paljon kiitosta. Läskloota maistui.
Juhlaohjelma oli onnistunut; Höykerinmäen Pelimannit soittivat niin kuin pelimannien pitääkin ja kärsämäkisiä kappaleita, Elli Koposen runoesitys oli myös upea ja suvun sisältä oli myös runojen sisältö – Hillevi Myllylä oli runoilija. Heikki Rantatuvan esityksen video-ongelmille emme voineet mitään, mutta sekin järjestyi loppujen lopuksi ehkä paremmin kuin ennakkoon voitiin olettaa. Itse esitys oli mielenkiintoinen ja kartta-asioita käsiteltäneen ensi vuonna erillisessä koulutustilaisuudessa.
Anne Ojakosken esitys Ruutikaisen isännistä antoi erinomaisen kuvan siitä vaikeudesta, joka 1700- ja 1800-lukujen nimien kanssa sekoileva sukututkija kohtaa.
Bussikuljetus Rannankylälle oli oikea ratkaisu, se mahdollisti vierailun kantatilan alueille – jonka sää muuten olisi pilannut. Hanna Karsikkaan Paanukirkon esittely oli lyhennettynä laitoksenakin todella mielenkiintoista kuultavaa.
Taidenäyttely näyttää olleen myös hyvä ratkaisu. Moni tuli kertomaan miten mukavaa on tietää, että suvussa on ”noin lahjakkaita” ihmisiä. Kiitos Soili Luotio- Keskitalo ideasta ja järjestelyistä. Ja kiitos taitelijoille Stiina Saaristo ja Juha Sääski, jotka antoivat taulunsa näytteille. Taidenäyttelyssä on ollut kävijöitä myös juhlapäivän jälkeen. Rannankylän ohjelmaosuudesta on kiittäminen myös yhteistyökumppaniamme Kattilakosken Kulttuuri-osuuskuntaa. Siellä on tekemisen meininkiä.
Myös illanvietto tuntui onnistuneelta. Jutun juurta tuntui löytyvän joka pöydässä. Myös amerikkalaiset vieraamme tuntuivat olleen tyytyväisiä. Saunat kyllä lämmitettiin turhaan. Meitä taisi käydä vain kolme saunomassa. Mutta oli kyllä mukava mennä puhtaana kotiin. Keittiöporukka oli taas vedossa !!
Erikseen on mainittava oiva tilaisuuteen tarttuja Maija Pitkäkangas; johtokunnassa asiaa käsittelemässä, bussissa ja haudoilla oppaana, sukujuhlatoimikunnassa, milloin taidenäyttelyä pystyttämässä milloin lautasia tiskaamassa hiihtomajalla. Aina Maija oli paikalla. Ja kukahan ne paikat siivosi jälkikäteen? En minä. Kysytäänpä Arjalta ja Maijalta. Ja olihan siellä muitakin.
Hyvä me!
Piippolassa 3.8.2015
Kertoo Sukuseura Sääsken entinen puheenjohtaja Vesa Keskitalo